VAUVAN KUULUMISIA TYKS:ISTÄ JA KOTOA

Kuvat otettu osana Lindexin kaupallista yhteistyötä Instagramissa

En voi millään uskoa, että vauva on huomenna jo kolme viikkoa vanha! Ja huomenna olisi myös meidän laskettu aika! Kolme viikkoa tässä on mennyt niin, että on tuntunut tulevan vastoinkäymistä vastoinkäymisen perään, vuorotellen vauvan ongelmien ja minun kohtutulehdukseni kanssa, mutta nyt saan vihdoin kertoa ihania uutisia. Tänään meillä oli se nenämahaletkun poiston jälkeinen painokontrolli ja voi vitsi, vauvan paino oli noussut paljon enemmän kuin olisi tarvinnut! Syntymäpaino on vihdoin siis saavutettu ja ylitetty ja olen niin onnellinen! Ja paino nousi tässä viiden päivän aikana yli 200g siitä huolimatta, että en herätellyt enää vauvaa öisin syömään!

Vauva kasvaa, jee!

Vauva painoi tänään jo 3412 grammaa ja syntymäpaino siis oli 3370g. 42 grammaa yli syntymäpainon siis, jee! Maitoa riittää ja maito maistuu, ja pikkuhiljaa hän alkaa olla vähemmän väsynyt ja jaksaa syödä hienommin. Enää ei tarvita nenämahaletkua, ja hänen saa nyt antaa nukkua rauhassa, kunhan tarkkailee sitä maitomäärää, että hereillä ollessa pitää sitten korvata ne pitkien unien aikana väliin jääneet maidot. Lisämaitomääriä voi pikkuhiljaa vähentää ja niitä aletaan sitten valvotusti painokontrollien kera purkamaan kokonaan, kun näyttää siltä, että vauva jaksaa olla kunnolla rinnalla. Nyt hän vielä nopeasti väsyy siihen imemiseen, mutta ollaan tässä pari päivää jo otettu sellaisia jopa parin tunnin imetysmaratoneja, että hän nukkuu tissillä ja aina pienen levon jälkeen sitten syö taas lisää.

Toistaiseksi meillä on hienosti nukkuva vauva

Tässä kohtaa on vaikea sanoa mitään vauvan luonteesta tai taipumuksesta mihinkään, koska tosiaan ennenaikaisuuden takia hän on ollut niin väsynyt, joten kaikki voi vielä muuttua. Mutta toistaiseksi voidaan sanoa, että hän on äärettömän helppo ja hyvin nukkuva vastasyntynyt. Hän nukkuu öisin aivan mahtavasti, eikä ole oikeastaan vielä kertaakaan inhottavien labrojen lisäksi itkenyt kunnolla. Nälän yllättäessä hän alkaa känistä ja jopa vähän kiljua, mutta hätä loppuu heti maitoa tarjotessa. Päivisin hän lähinnä nukkuu ja syö, mutta on alkanut pikkuhiljaa myös vähän pysyä hereillä ja tuijotella ympäriinsä. Hereilläkin hän yleensä melko pitkään pysyy vain tyytyväisenä yksin omassa sängyssä.

Vatsa on vähän vaivannut vauvaa, mutta se on ilmeisesti näiden antibioottien syy ja menee varmasti ohi nyt, kun antibioottikuurini huomenna loppuu. Hormoninäpyt hänellä on ollut tosi pahoina, mutta toivottavasti nekin pian helpottavat! Olen niistä nyt kätilöiltä ja lääkäreiltä jo pari kertaa kysellyt, että ovatko ne varmasti normaaleja, kun ne ovat olleet peräti tulehtuneen näköisiä välillä, eikä meidän muilla lapsilla ole ollut näin pahoja näppyjä, mutta ovat kuulemma ihan normaaleja onneksi. Vielä neljännenkin kohdalla ehtii tulla uusia juttuja vastaan!

Vauvan rytmi on mukavan sujuva

Vauva nukkuu yleensä illalla pitkän pätkän omassa sängyssä noin 19/20-23/00, jolloin hänet saa yleensä herättää syömään. Tuolloin ollaan annettu iltapullo (tai aiemmin letkusta maitoa), ja sitten hän nukkuu hienot yöunet täydellä vatsalla. Tuo aiempi unipätkähän on oikeastaan osa yöunia, mutta kun itse on pakko vielä sitten puoliltaöin pumpata ja vaihtaa vauvan vaippa ja syöttää hänet, en laske sitä yöuniin, kun kerran olen itse vielä hereillä. Mutta vauva siis menee sitten taas puolenyön jälkeen unille ja minä seuraan perästä yhden maissa. Välillä hän sitten herää 3-4 maissa syömään ja välillä nukkuu aamuseitsemään. Tämä riippuu aina siitä, minkä verran hän jaksaa sillä puolenyön syötöllä tankata. Hän kun tosiaan nukahtaa pullollekin herkästi, kun se imeminen on hänelle raskasta.

Aiemmin on ollut stressiä noista pitkistä yöunista, mutta nyt voidaan antaa hänen vaan nukkua, ja itse nauttia hyvistä unista! Aamulla sitten nousen yleensä seitsemältä itse pumppaamaan, jonka jälkeen syötän vauvalle pullon (hän ei jaksa yleensä yöllä/aamulla imeä rintaa), vaihdan vaipan ja sitten mennään perhepetiin jatkamaan unia ja yritetään 11-12 asti syödä pikkuhiljaa tissiä ja nukutaan ne välit vierekkäin. Tosi paljon muutenkin yritetään pesiä ja olla ihokontaktissa, että maidontulo kasvaisi tasaisesti rinnalla olon vähäisyydestä huolimatta. Siinä 11-12 maissa me sitten ollaan noustu uuteen päivään kunnolla ja loppupäivä meneekin niin, että vauva nukkuu ja syö ja minä pumppaan ja hoidan.

Tavoitteena onnistuneet yöimetykset

Suurin tavoite meillä on tässä nyt päästä tuosta pullosta eroon siinä mielessä, että minun ei sitä enää tarvitsisi syöttää, mutta että tarvittaessa se kelpaisi, jos minä olen poissa. Lisätään siis koko ajan sitä rinnallaoloa siinä tahdissa kuin vauva vaan jaksaa enemmän imeä, mutta suurin haaste on yöt. Kaikkein eniten nimittäin haluan imettää yöllä! Ensinnäkin yöimetys on maidonnousulle tosi tärkeää, enkä ole enää jaksanut nousta yöllä pumppaamaan. Ja sitten toiseksi perhepedissä imettäminen on niin ihanan helppoa! Tissi suuhun ja sen jälkeen takaisin unille yhdessä. Ei tarvitse koko yönä nousta sängystä. Mutta vauva on niin väsynyt ja nukkuu yöt niin tehokkaasti, että en saa millään häntä syömään tissiä yöllä. Olen tähän kysellyt neuvoja imetyksen tuesta ja jatketaan yrittämistä, toivottavasti vielä päästään niihin yöimetyksiin kiinni, kun se olisi minulle tärkeää.

Tällä hetkellä vauva on pääsääntöisesti nukkunut ensimmäisen yön unipätkän omassa sängyssä, koska hän ei tosiaan ole juurikaan rintaa syönyt. Tosin nyt kun Topias on pari yötä ollut poissa ja sain sängyn itselleni, otin vauvan sinne mukaan, kun tilaa oli niin hyvin. Mutta ihan käytännöllisyyssyistä ollaan sitten käytetty sitä vauvan omaa sänkyä, kun kerran en yöllä ole päässyt imettämään. Yritän kuitenkin aina imettää ja välillä sitten jos se on onnistunut, jäädään nukkumaan perhepetiin. Ehkä nyt kun päästään päiväpulloista pikkuhiljaa eroon, vauvasta tulee niin harjaantunut tissittelijä, että se syöminen alkaa sujua yölläkin puoliunessa.

Nautin kyllä tästä vauva-ajasta niin paljon, ja vielä paljon enemmän nyt, kun asiat alkavat sujua! Toivottavasti tämä kehityssuunta jatkuu jatkossakin, niin päästään kunnolla kiinni tähän ihanaan arkeen.

Lue lisää

Kohtutulehdus ja kaavinta

 

3 Responses

  1. Olen iloinen puolestasi että asiat alkaa sujua.Onneksi olkoon uudesta perheenjäsenestä, olette onnekkaita kun teillä on suurperhe! Nimimerkillä toivoisin itsekin suurperhettä muttei ole varaa

  2. Onnea vauvasta <3 Hän on niin suloinen. Todella rehellisen aidon oloisesti kirjoittelet ja tuli jopa vauvakuumeaalto tässä lukiessa. Ihanaa kuulla, että teillä on nyt asiat lähteneet sujumaan paremmin.

    Kaikkea hyvää teille jatkoon 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

code

Emilia Huttunen

Emilia Huttunen

29 -vuotias ammattibloggaaja ja neljän lapsen äiti Turusta. MUTSIS ON -blogi on syntynyt jo vuonna 2011.

mutsisonblogi@gmail.com

Instagram
Arkisto

Vuoden hääblogi 2018 Love Me Do

Vuoden uusi hääblogi 2018 Love Me Do

Paras perheblogi 2015 The Blog Awards Finland

Edelläkävijä 2015 Indiedays Blog Awards

Viihdyttävin 2014 Indiedays Blog Awards

2. sija Inspiroivin perheblogi 2014 Indiedays Blog Awards